Minäpä tassuttelin tekemään oman blogin näitä juttuja varten (15.3.). Siellä siis päivän parhaat ja ehdottomasti myös kuvia - Ainaa unohtamatta. Niin ja siellä voi toistaiseksi parhaiten pikkuviestejäkin minulle laittaa.
Tällainen karvakerä minä olin ihan ensimmäisellä viikolla uudessa kodissani 22.11.2005. Hyvä tähystyspaikka, mutta kerran pyörähdin täydestä unesta ja tipahdin sohvan taakse. Sen jälkeen olen etsinyt tukevampia nukkumisalustoja.
Ja hurjaa oli meno. Ei siinä mikään kamera ehtinyt parhaita myllerryksiä kunnolla kuvaamaan.
Sara murisi ensimmäisinä päivinä, mutta ei se sitten enää, kun minä kömmin kainaloon. Siinä oli paljon turvallisempaa kun muualla.
Nykyääni minä olen jo suuren luokan siperiankissa. Pääsen noin vain ylös leivinuunin päällekin päivystämään. Ja katsokaa tätä häntää. Onko komeampaa nähty! Onneksi on hyvät häntägeenit.
Mutta vaikka kuinka kasvaisin, niin kyllä minä ikkunalaudalle mahdun. Siinä on hyvä pitää silmällä pihan lintuja ja kaikkea mitä sisälläkin tapahtuu.
Aluevaltaus. Löysin hämmästyttävän kätkön, jossa on rauhallista nukkua. Kukaan ei pitkään aikaan tiennyt missä olin. Kuulemma tämä on pukupussi ja sisällä oli jotain hyviä vaatteita...
Pihalla oleilu on parasta.
